Ensimmäinen askel hirvijahtiin
Moni nuori haaveilee hirvenmetsästyksen aloittamisesta. Ongelma on kuitenkin usein sama: Miten hirviporukkaan pääsee, jos omassa lähipiirissä ei ole metsästäjiä?
Itselläni oli siinä mielessä hyvä tilanne, että olen kasvanut hirviporukan mukana. Olen nähnyt läheltä, miten jahti toimii, mitä passissa tapahtuu ja kuinka paljon valmisteluja tehdään jo ennen jahtikauden alkua. Kaikilla ei kuitenkaan ole samaa mahdollisuutta. Se ei silti tarkoita, etteikö hirvenmetsästystä voisi aloittaa.
Ensimmäinen askel on metsästäjätutkinto, mutta sen jälkeen oppiminen vasta alkaa. Jos omassa lähipiirissä ei ole metsästäjiä, kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä paikalliseen metsästysseuraan ja kysyä, voisiko toimintaan tulla mukaan. Monessa seurassa nuoria otetaan mielellään mukaan, vaikka he eivät vielä metsästäisikään itse. Kiinnostus, ja halu oppia merkitsevät usein enemmän kuin kokemus.

Uuden oppimista
On täysin mahdollista, ettet pääse ensimmäisenä syksynä aseen kanssa passiin. Aluksi on hyvä seurata muiden toimintaa, auttaa saaliin käsittelyssä ja opetella jahdin kulkua. Samalla oppii radioliikennettä, passikäytäntöjä, turvallista toimintaa ja sitä, miten hirvitilanteissa toimitaan rauhallisesti. Ensimmäinen syksy onkin usein ennen kaikkea uuden oppimista. Jokainen hirvenmetsästäjä on joskus aloittanut samalla tavalla.
Ennen kuin hirvimetsälle pääsee aseen kanssa, pitää täyttää muutama vaatimus. Tarvitaan hyväksytysti suoritettu hirven ampumakoe, joka uusitaan kolmen vuoden välein sekä oikeus käyttää metsästysasetta. Alle 18-vuotias ei voi hankkia omaa kivääriä, joten itsenäiseen metsästykseen tarvitaan rinnakkaislupa toisen omistamaan aseeseen. Metsästää voi kuitenkin myös ilman rinnakkaislupaa, kun käytössä on aseen omistajan ase ja tämä valvoo aseen käyttöä vieressä.

Tavoitteena hyvä hirvenmetsästäjä
Itse ampumasuoritus on lopulta vain pieni osa metsästystä. Metsällä pitää osata tunnistaa oikea eläin, käyttää radiopuhelinta, liikkua turvallisesti maastossa ja tietää, missä muut metsästäjät ovat. Lisäksi on ymmärrettävä, milloin laukaus on turvallinen ja milloin pitää jättää ampumatta. Hyvä hirvenmetsästäjä ei ole se, joka ampuu eniten, vaan se, joka osaa toimia turvallisesti ja tehdä oikeita ratkaisuja.
Oman kokemukseni mukaan yksi parhaista tavoista oppia on osallistua seuran talkoisiin. Passitorneja rakennetaan, kunnostetaan ja muita valmisteluja tehdään jo ennen syksyä. Samalla tutustuu porukkaan ja oppii kokeneemmilta metsästäjiltä. Myös ampumaradalla kannattaa käydä mahdollisimman paljon, sillä varma ampumataito syntyy vain harjoittelemalla.
Ensimmäinen syksy aseen kanssa ei tarkoita, että heti pääsisi ampumaan hirven. Tärkeintä on osoittaa, että osaa toimia turvallisesti, kuunnella metsästyksenjohtajan ohjeita ja käyttää radiota oikein. Jokainen jahtipäivä opettaa jotain uutta, vaikka hirvitilannetta ei tulisikaan.
Jos siis haaveilet hirvenmetsästyksestä, älä ajattele sen olevan mahdollista vain metsästäjäperheeseen syntyneille. Ensimmäinen askel voi olla niinkin yksinkertainen kuin yhteydenotto paikalliseen metsästysseuraan ja kysymys: ”Voisinko tulla joskus mukaan katsomaan jahtia?”